Tarja Saurio tukee lapsia, nuoria ja aikuisia kuolemansurussa

Pirkanmaan Hoitokodin psykososiaalisen tuen päällikkö Tarja Saurio

Pirkanmaan Hoitokodin uudella psykososiaalisen tuen päälliköllä Tarja Sauriolla on vankka kokemus sekä luokanopettajan, työnohjaajan sekä kriisityöntekijän tehtävistä. Tarja työskentelee puolet työajasta Pirkanmaan Hoitokodissa, puolet Väestöliiton terapiapalveluissa.

Pirkanmaan Hoitokodissa hän aloitti syksyllä 2021. On aika esitellä Tarja!

Kuka olet?

 

Olen Tarja Saurio, asun Tampereella ja työskentelen puoliksi Pirkanmaan Hoitokodilla ja puoliksi Väestöliiton terapiapalveluissa. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kolme aikuista poikaa.

Olen pohjakoulutukseltani kasvatustieteiden maisteri ja luokanopettajia ja työskentelinkin opettajana reilut 25 vuotta. Valmistuin työnohjaajaksi ja työyhteisöjen kehittäjäksi vuonna 2009 ja olen siitä asti tehnyt niitä töitä.

Lisäksi olen käynyt voimavara- ja ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen ja työskennellyt viime vuodet kriisityöntekijänä Kriisikeskus Osviitassa. Olen myös siellä vetänyt sururyhmiä.

Mitä kuuluu työhösi Pirkanmaan Hoitokodissa?

 

Tapaan viikoittain Hoitokodin potilaita sekä omaisia läheisen kuoleman aiheuttaman surun eri vaiheissa – hoitoprosessin aikana sekä sen jälkeen. Vedän tarvittaessa keskusteluryhmiä, ja myös suunnittelen ja organisoin lasten ja nuorten kuolemansuruun liittyviä tapahtumia ja ryhmiä.

Teen tiivistä yhteistyötä hoitokodin sosiaalityöntekijän kanssa ja tuen myös hoitohenkilökuntaa psykososiaalista tukea tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Työhöni kuuluu myös psykososiaalisen työryhmän kokousten valmistelut ja muistioiden kirjaaminen. Pidän myös yhteyttä hoitokodin omaisiin ja sovin heidän kanssaaan puhelintukikeskusteluita sekä lähitapaamisia.

Saan kohdata työssäni eri-ikäisiä ihmisiä ja koen olevani työssä vahvuusalueellani.

Millainen Pirkanmaan Hoitokoti on työpaikkana?

 

Hoitokoti on lämmin ja kaikin puolin miellyttävä työpaikka. Olen vaikuttunut siitä, kuinka tunnollisesti täällä henkilökunta työtään tekee. Täällä on hyvä olla!

Mitä neuvoja antaisit omaisille, jotka saattavat läheistään?

 

Olkaa läsnä ja harjoitelkaa puhumaan asioista, tunteista ja ajatuksista avoimesti, rehellisesti ja niiden oikeilla nimillä. Pyytäkää tarvittaessa rohkeasti tukea. Ette ole yksin.

Miten läheisen kuolemasta pääsee yli?

 

Läheisen kuolemaa ei koskaan unohda, mutta vähitellen sen kanssa oppii elämään. On tärkeää tehdä omanlaistaan surutyötä ja käydä läpi suruprosessia omaan tahtiin. Suruun ei ole olemassa mitään muottia, ei edes ajallista muottia. Asiat ottavat aikansa ja pikku hiljaa elämä helpottuu.

Lapselle kannattaa aina puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja rehellisesti. Aikuisen on hyvä olla läsnä ja tukena ja tarttua lapsen kanssa asioihin silloin, kun hän on siihen valmis ja haluaa puhua.

Kenelle erityisesti suosittelisit Pirkanmaan Hoitokodin muisteluiltoja ja sururyhmiä?

 

Suosittelen sururyhmiä ja muisteluiltoja ihan kaikille, jotka elävät omaisensa kuolemansurun kanssa. On hyvä saada jakaa jotain sellaista, joka on kohdannut myös muita. Vaikka kuolema ja suru ovat yksilöllisiä, voi toisilta saada tukea. Ryhmissä jaetaan lohtua ja ymmärrystä: en olekaan tässä yksin.

Yksityiskohtia:

 
  • Kirja, jonka luin viimeksi: Anni Kytömäki, Margarita
  • Lempiväri: sininen, oranssi, valkoinen ja musta
  • Lempiruoka: kasvis- ja kanaruuat