Mitä sairaalapastori tekee saattohoitopotilaan luona?

Vaikka sairaalapastorit ovat evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa, he ovat kaikkien potilaiden käytettävissä potilaan vakaumuksesta riippumatta. He toimivat eräänlaisina potilasasiamiehinä ja järjestävät myös muiden kirkkojen sielunhoitajia paikalle potilaan pyytäessä. 

Sairaalapapit tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Työssään he sopeutuvat sairaalan ja hoitolaitoksen käytäntöihin.

Sairaalapastoria sitoo sekä terveydenhuollon salassapitovelvoite että rippisalaisuus. Teologin peruskoulutuksen lisäksi heillä on runsaasti lisäkoulutusta: kirkon sielunhoitokoulutus antaa hyvät valmiudet potilaslähtöiseen työhön. 

Ei pelkästään uskonasioita varten

Sairaalapastorin työ sisältää sielunhoidollisia keskusteluja sekä hartaushetkien ja kirkollisten toimitusten järjestämistä. Sairaalapastorit vetävät myös erilaisia keskusteluryhmiä. 

Pastorit ovat saapuvilla sekä potilaita, omaisia että henkilökuntaa varten. Monet sairaalapapit antavat myös työnohjausta henkilökunnalle ja ovat mukana koulutuksissa. He voivat käydä potilaan luona myös hänen kotonaan.

Papin kanssa ei tarvitse puhua uskonnollisista asioista, jos ei halua. Kaikenlaiset asiat kuuluvat elämään, eivätkä hengelliset asiat ole erillinen saareke. Yksi sairaalapastorin tehtävä onkin suojella potilaita kaikenlaiselta hengelliseltä painostukselta.

Eksistentiaaliset kysymykset ovat jokaisen ihmisen mielessä erityisesti sairauden aikana ja kuoleman lähellä. Kysymykset elämän tarkoituksesta ja oman elämän merkityksestä koskettavat kaikkia. Sielunhoidon erottaa terapiasta se, että sielunhoidossa on auki ns. taivaskanava. Papit ovat elämää suuremman ilosanoman ja toivon välittäjiä.

Sote-uudistus on sielunhoitotyölle mahdollisuus

Suomessa toimii toistasataa päätoimista sairaalapappia suurimmissa sairaaloissa. 

Sairaalasielunhoidon asiantuntija Virpi Sipola kirkkohallituksesta on todennut, että sote-uudistus on sairaaloiden sielunhoitotyölle mahdollisuus, ei uhka. Hän toivoo, että kirkko lisäisi panostustaan tähän työhön.

Nykykäytännön mukaan seurakunnat ovat tehneet sopimuksen sairaanhoitopiirien kanssa. Jatkossa sopimukset päivitetään hyvinvointialueiden ja seurakuntien kanssa, jolloin sairaalasielunhoidon sisällöt pyritään määrittelemään entistä tarkemmin.

Sairaalasielunhoito Pirkanmaan Hoitokodissa

TAYS:n sairaalapappi käy hoitokodilla säännöllisesti. Hän on potilaiden ja omaisten tavattavissa keskiviikkoiltapäivisin. Papin työtä täydentää hengellisen työn tiimi, joka muodostuu koulutetuista vapaaehtoisista. Kuulun tähän vapaaehtoisten tiimiin. Minulla on myös pastorin koulutus. 

Vapaaehtoiset käyvät viikoittain omalla vuorollaan hengellisiä ja henkisiä keskusteluja osastolla potilaiden ja heidän läheistensä kanssa. Korona-ajan hellittäessä jatkamme myös säännöllisiä hartaus- ja musiikkihetkiä.

Olen itse toiminut hoitokodilla vapaaehtoisena pappina pari vuotta. Jo nuorena kävin pappisisäni ja muiden seurakuntanuorten kanssa vanhusten ja sairaiden luona. Silloin minussa syttyi kipinä auttaa ihmisiä heidän ahdingossaan. 

Mielessäni oli sekä hoitoala että papin työ. Sairaalapapin työssä yhdistyivät nämä molemmat. Toimin kymmenen vuotta sairaalapappina pääasiassa psykiatrisessa sairaalassa. Koin hyvin tärkeänä sen, että sain tuoda toivon sanomaa toivottomille.

Nyt jatkan työtäni vapaaehtoisena.

Työ saattohoidossa antaa paljon

Työ kuolevien parissa on sekä raskasta että hyvin mielekästä. Olen oppinut saattohoidossa paljon elämästä kuoleman äärellä. Silloin elämä pelkistyy, ja ihminen voi olla aidosti sitä mitä on. 

Opin ymmärtämään yhä syvemmin myös oman kuolevaisuuteni. Erityisesti nämä Jeesuksen sanat ovat koskettaneet minua: ”Minä olin sairas ja te kävitte minua katsomassa.” Jokaisessa kärsivässä ihmisessä kohtaamme Kristuksen.

Pyrimme hoitokodilla siihen, että jokainen voisi saada vierelleen saattajan, oli hän sitten omainen, hoitaja tai vapaaehtoinen lähimmäinen. Kuolevalla ihmisellä nousevat usein mieleen lapsuuden iltarukoukset tai tutut laulut ja virret. Voimme laulaa tai lukea niitä heidän toiveittensa mukaan. Tai olla vain hiljaa heidän lähellään. 

Helsingin Hietaniemen hautausmaan vahtimestari Hannu S. Aho sanoi äskeisessä Kotimaa-lehdessä, että surun äärellä iltarukous on kovaa valuuttaa. 

Tuttu iltarukous alkaa vanhan käännöksen mukaan näin: 

”Levolle lasken, Luojani,
Armias ole suojani,
jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.”