Fysioterapeutti Mari Hiltunen työskentelee Pirkanmaan Hoitokodissa ja kertoo, että saa usein hämmästyneitä katseita. Mihin fysioterapeuttia tarvitaan saattohoidossa?
Kuka olet?
Olen Mari Hiltunen ja työskentelen Pirkanmaan Hoitokodin osa-aikaisena fysioterapeuttina. Pidän myös psykofyysisen fysioterapian vastaanottoa Ylöjärvellä.
Tulin Pirkanmaan Hoitokotiin töihin elokuussa 2019. Paikka oli tuttu, sillä olin täällä harjoittelussa syksyllä 2014. Haaveilin jo silloin työstä täällä, joten olin innoissani kun bongasin työpaikkailmoituksen.
Olen aiemmin työskennellyt muun muassa terveyskeskuksessa, erikoissairaanhoidossa ja asumispalveluissa.
Mitä kuuluu työhösi Pirkanmaan Hoitokodissa?
Toimin saattohoitokodissa osana moniammatillista tiimiä. Työskentelen tiiviissä yhteistyössä lääkärien, hoitajien, sosiaalityöntekijän, terapeutin, hoitoapulaisten ja vapaaehtoisten kanssa.
Saattohoidon ajatuksena on mahdollistaa täysi elämä kuolemaan asti. Fysioterapialla tuetaan ajatusta elämän elämisestä kehollisesta näkökulmasta. Fysioterapian tavoitteet saattohoitokodissa eivät useinkaan ole nousujohteisia eikä toimintakykyä mitattaessa käytetä mittareita – ainakaan niitä perinteisiä.
Työssäni autan potilaita kolmessa asiassa: arkiliikkumisessa, kotona pärjäämisessä ja oireiden kanssa selviämisessä. Teen apuvälinearvioita ja ohjaan apuvälineiden käyttöä potilaille ja heidän läheisilleen. Hyvät ja oikeat apuvälineet mahdollistavat esimerkiksi siirtymiset vuoteesta tuoliin tai pienet arjen askareet kotona. Lisäksi autan kipujen ja hengenahdistuksen kaltaisessa oirehoidossa.
Fysioterapian menetelminä voivat olla erilaiset lihas- ja kestävyyskuntoa lisäävät harjoitteet, hengitysharjoitukset, keholliset autonomisen hermoston säätelyn harjoitteet sekä rentoutusmenetelmät.
Miksi fysioterapia on saattohoidossa tärkeää?
Toisinaan fysioterapia voi olla kuuntelua ja rauhoittavaa läsnäoloa. Fysioterapia ja fysioterapeutin käynnit voivat pitää saattohoidossa yllä toivoa. Jatkan fysioterapiaa kuolemaan asti varsinkin, jos terapiasuhde on muodostunut vahvaksi ja potilas sekä läheiset kokevat fysioterapian tärkeäksi.
”Miellyttävien kehollisten kokemusten tuottaminen on tärkeää, koska sairauden myötä muuttunut ja muuttuva keho voi tuntua vieraalta.”
Toivo itsessään voi tuoda voimavaroja viimeisiin päiviin. Jokainen potilas on Pirkanmaan Hoitokodilla ”fysioterapiakuntoinen”. Toisaalta fysioterapeutin työhön kuuluvat myös keskustelut siitä, mitä harjoittelulla voidaan saavuttaa. Puhun työssäni realistisesti sairauden etenemisestä.
Voimien vähentyessä potilas voi edelleen saada miellyttäviä kehollisia kokemuksia, vaikka aktiivinen liike ei enää olisi mahdollista. Silloin fysioterapia muuttuu luonteeltaan kannattelevaksi tai tukevaksi. Miellyttävien kehollisten kokemusten tuottaminen on tärkeää, koska sairauden myötä muuttunut ja muuttuva keho voi tuntua vieraalta. Keho on myös tavallaan pettänyt sairastuneen toimimattomuudellaan.
Kuitenkin kehomme kautta olemme tässä maailmassa elämän viimeisinäkin päivinä.
Mikä työssäsi on antoisinta?
Työni tekee mielekkääksi kohtaaminen tärkeys. Potilaiden toimintakyky ja voimavarat vaihtelevat päivittäin. Usein potilaiden vointi saattohoidossa on heikkenevä, mutta toisinaan voimavaroja voikin olla tässä hetkessä runsaasti ja sen huomaaminen on tärkeää.
On tärkeää myös kuunnella potilaan omia toiveita. Kokemus siitä, että vielä pystyn, voi olla hyvin voimaannuttava sekä potilaalle itselleen että läheisille.
Koen hyvin arvokkaana, että voin olla mahdollistamassa jotakin potilaalle tärkeää toimintaa, kuten autoon siirtymistä vielä viimeisen kerran. Toisaalta pitää ymmärtää, että voimat vähenevät ja on kunnioitettava potilaan levon tarvetta.
Fysioterapiasta johtuva väsymys ei saa haitata viimeisiä tärkeitä keskusteluja läheisten kanssa.
Töissä mukana myös koira!
Olin suunnitellut, että haluan jossain vaiheessa kouluttaa kuntoutuskoiran. Vika tuli minulle vähän sattumaltakin, ja tähän avautui tilaisuus. Hän on 2-vuotias australiankelpie.
Nyt Vika opettelee Pirhossa olemaan potilaiden kanssa, rauhoittumaan ja työskentelemään itsenäisestikin, sillä en voi koko ajan keskittyä siihen. Aika näyttää mihin rahkeet riittävät.
Vika on aina iloinen ja herkkä niin kuin minäkin. Se innostuu helposti ja välillä turhankin nopeasti. Se tekee töitä häntä heiluen.
Yksityiskohtia
Harrastan: crossfittiä, Vikan kanssa kaikenlaista, thainyrkkeilyn valmentamista ja minulla on lapseni kanssa yhteinen hoitoponi Bella.
Kirja, jonka kuuntelin viimeksi: Alex Schulman: Polta nämä kirjeet
Lempiväri: tumman vihreä, violetti
Lempiruoka: thaimaalaiset ruuat